Purin kännykuvat nyt picasaan:
http://picasaweb.google.fi/leetMakkis/EtelaAmerikka
Hämmentävää, että osa kuvista näyttää menneen hukkaan, kuten muutama alkupään kuva joka pääsi kuitenkin blogiin asti.
Ai niin, jos haluat katsella blogia aikajärjestyksessä, tuolla vasemmalla on kohta 'blog archive', siitä päivittäin klikkaamalla kulkee kronologisesti (toivottavasti).
Wednesday, May 13, 2009
Sunday, May 10, 2009
Tee
Pikkasen hienompaa teetä, pakistanilaista mustaa teetä maustettuna intialaisella kardemummalla ja välimerellisillä hedelmillä. Käsin punottu naru ja pieni puuhelmi vielä narun päässä. Onkin poikkeuksellisen kallis, jmlt 2 euroa! :)
Viimeinen ilta
... tuleekin sitten vietettyä iisisti, kun Jussi on kevyen flunssan ja huonon vatsansa takia sen verran voipuneessa tilassa, että hädin tuskin pääsi ylös sen verran että syömässä käytiin. Perulaisessa ravintolassa, hyvää oli. Jospa poika olisi huomenna paremmassa kunnossa, päivä kuitenkin vietettävä vielä ennen kuin kone lähtee iltasella. Ja matkahan vie sitten vielä yli vuorokauden päälle. Ikävä se ois koneessa istua jos varpusparvi pääsis livahtamaan housunpunttiin.
Taitaa tämä blogi pikkuhiljaa olla tässä, laittanen vielä linkkiä jos/kun Ciarán saa laitettua kameran kuvat nettiin. Se on sitten Suomi edessä.
Pasila, Maamme-laulu!
Taitaa tämä blogi pikkuhiljaa olla tässä, laittanen vielä linkkiä jos/kun Ciarán saa laitettua kameran kuvat nettiin. Se on sitten Suomi edessä.
Pasila, Maamme-laulu!
Saturday, May 9, 2009
Heaven and Hell ja loppu lähestyy!
No niin, tuli bändi nähtyä ja täytyy sanoa, että kovassa iskussa papat olivat! Puolentoista tunnin setin heittivät, pari biisiä uudelta levyltä ja loput vanhaa. Heaven and Hell -biisistä oli melkoisen pitkä versio sooloineen päivineen. Paikallinen yleisö on kyllä melkoista, elivät täysillä mukana varsinkin permannolla, jossa näytti olevan melkoinen tunku. Itse olimme Super pullman -paikoilla eli heti permannon takana nousevassa katsomossa, varsin hyvät paikat. Akustiikan puolesta ei ihan paras mahdollinen, mutta muuten ok soundeja myöten. Logistiikka pelasi, mutta pojat ei saanu kaljaa mistään, josta olivat nyreissään. =) Mitään virallista paidanmyyntiä en bongannut, paikan ulkopuolella sitten olikin paitakauppiaita pilvin pimein, levittivät paitoja kadulle ja siitä porukka sitten paitansa osti. Itselle piti tietty saada sellainen, jossa on mainittu missä keikka oli. Keikan jälkeen olikin kiva katsella Luna parkin neonvaloja kun yläpuolella möllötti täysikuu. Kiva oli myös bongailla paikallisia rokkipimuja, muy hot!
Senpä jälkeen onkin lähinnä baareissa juostu, kohta pitää ruuvata korkki kiinni ettei kotilento mene aivan kärsimysnäytelmäksi. Ciarán lentää kotiinsa tänään ja meillä huomenillalla lähtö, perillä sitten maanantain puolella. Kyllähän täällä ois toinenkin kuukausi mennyt!
Eikös vaan, Pasila?
Senpä jälkeen onkin lähinnä baareissa juostu, kohta pitää ruuvata korkki kiinni ettei kotilento mene aivan kärsimysnäytelmäksi. Ciarán lentää kotiinsa tänään ja meillä huomenillalla lähtö, perillä sitten maanantain puolella. Kyllähän täällä ois toinenkin kuukausi mennyt!
Eikös vaan, Pasila?
Friday, May 8, 2009
Thursday, May 7, 2009
Melkoinen lounas!
Paikka on la cabrera. Eka kertaa sai maistaa kobe-lihasta paistettua pihviä kun jussi ei jaksanut (lähimainkaan) syödä omaansa. Itse otin roquefortilla maustetun chorizo-pihvin. Pihviveitsetkin painoivat varmaan puoli kiloa. Kyytipojaksi hyvä viini. Kyllä kelpaa taas!
Santiago -> Buenos Aires
Vot, viimeisenä iltana Santiagossa käytiin Jussin kanssa hummaamassa, Ciarán sai jonku vatsapöpön joten hänen oli skipattava tuo ilta. Bar de Renéssä istuttiin ja pariin paikalliseen tyyppiin tutustuttiin, niiden kanssa sitten iltaa vietettiin ja aamuunhan tuo taas män. =) Mukavaa oli! Toisen nimi oli Hans, joka oli omasta mielestä erikoinen nimi tyypille joka näytti oikealta alkuperäisväeltä eli inkkarilta. Seuraavan päivän iltana sitten eli eilen otettiin lento Santiagosta Buenos Airesiin, brasilialaisen Gol-yhtiön peruskoneella. Ei kestänyt lento ku pari tuntia.
Täältä olimme varanneet huoneet kivasta hotellista, http://www.carlosvia.com/english.html . Kujakissat tappelivat yöllä ja lämmitys on kaasupatterilla, mutta itse paikka on kuitenkin ok. Tää on sentään Buenos Airesia! Ai niin, itse Carlos Gardel on majaillut täällä. (Täkäläisten ylin tangokuningas menneiltä vuosilta)
Heaven and Hellin konsertin lippujen kanssa meinasi mennä vähän jännäksi, kun sain toissapäivänä muistutusmailin ticketportalilta että liput pitää noutaa päivää ennen konserttia. Lipputoimistot menee kiinni klo 19 ja meidän lento on perillä n. klo 23. No onneksi vastasivat meiliin että voi vielä konserttipäivänä noutaa yhdestä lipputoimistosta liput klo 10-12. Juuri tultiin noutoreissulta, liput on plakkarissa. Vaan oli aika mielenkiintoista ensin yrittää hoitaa asiaa puhelimitse, ensin itse (eihän siitä kielipuolena mitään tullut) ja sitten Santiagon hotellin (Meridiano sur) respan kanssa. No ei siitäkään mitään tullut! =) Onneksi pelastava meili lymysi ispin meiliservulla ja homma puikoissa, no problemo.
Siinä välissä käytiin esikolumbiaanisen taiteen museossa, on niillä vaan vängät ja hienot taideteokset olleet silloin, ei voi muuta sanoa. Chile kyllä rokkasi, siellä pitää vielä joskus käydä. Ensi kerralla sitten Atacama ja Peru, kenties. Julmetun kokoinen manner ja paljon nähtävää täällä.
Konsertin lisäksi meillä ei vielä ole mitään suunnitelmia loppupäiville täällä Buenos Airesissa. 3 yötä enää kotimatkaan, snif.
Pasila, teidän vika! =)
Täältä olimme varanneet huoneet kivasta hotellista, http://www.carlosvia.com/english.html . Kujakissat tappelivat yöllä ja lämmitys on kaasupatterilla, mutta itse paikka on kuitenkin ok. Tää on sentään Buenos Airesia! Ai niin, itse Carlos Gardel on majaillut täällä. (Täkäläisten ylin tangokuningas menneiltä vuosilta)
Heaven and Hellin konsertin lippujen kanssa meinasi mennä vähän jännäksi, kun sain toissapäivänä muistutusmailin ticketportalilta että liput pitää noutaa päivää ennen konserttia. Lipputoimistot menee kiinni klo 19 ja meidän lento on perillä n. klo 23. No onneksi vastasivat meiliin että voi vielä konserttipäivänä noutaa yhdestä lipputoimistosta liput klo 10-12. Juuri tultiin noutoreissulta, liput on plakkarissa. Vaan oli aika mielenkiintoista ensin yrittää hoitaa asiaa puhelimitse, ensin itse (eihän siitä kielipuolena mitään tullut) ja sitten Santiagon hotellin (Meridiano sur) respan kanssa. No ei siitäkään mitään tullut! =) Onneksi pelastava meili lymysi ispin meiliservulla ja homma puikoissa, no problemo.
Siinä välissä käytiin esikolumbiaanisen taiteen museossa, on niillä vaan vängät ja hienot taideteokset olleet silloin, ei voi muuta sanoa. Chile kyllä rokkasi, siellä pitää vielä joskus käydä. Ensi kerralla sitten Atacama ja Peru, kenties. Julmetun kokoinen manner ja paljon nähtävää täällä.
Konsertin lisäksi meillä ei vielä ole mitään suunnitelmia loppupäiville täällä Buenos Airesissa. 3 yötä enää kotimatkaan, snif.
Pasila, teidän vika! =)
Wednesday, May 6, 2009
Tuesday, May 5, 2009
Turisti-sightseeing
Parissa kohtaa ihmiset osoittelivat sormella, hymyilivät ja vilkuttivat meille gringoille ja huusivat helouta :)
Monday, May 4, 2009
Funicular
Köysihissillä alas. -Korjaus tähän! Köysihissihommeli onkin teleferico, ja kiskoilla ylös ja alas kulkeva vaunu on funicular. They put 'fun' back in funicular! Vaan herttainen kuva, pojat on ku vanha pariskunta. ;D
San Cristobal
... on kukkula Santiagossa, ja sen päältä avautuu hienot näkymät kaupungin ylle. Eilen oltiin sikäli onnekkaita, että aurinko paistoi, mutta täkäläinen savusumu on melkoinen. Ei kaupungin ääriä näkynyt osaksi savusumun takia, osaksi siksi että ääret on täällä melko kaukana. On nimittäin laaja kaupunki! Funicularilla eli köysihissillä laskeuduttiin alas, hauska kikotin on se. Muutoin pyhitimme eilisen lepopäivän, nyt ei vielä tiedetä mitä tänään tehtäisiin, paragliding ei välttämättä onnistu kun ilma on melko kylmä. Huomenna ajateltiin käydä esikolumbialaista taidetta katsomassa museossa.
Lauantaina syötiin mahtavat ruoat ravintola Liguriassa. Itse söin simpukoita, jotka oli katettu juustolla ja maustettu mitä miellyttävimmin. Sen jälkeen Sergio pyyhälsi paikalle ja opasti meitä Santiagon yössä. Mm. hieno paikallinen rokkiluola löytyi. Sikälikin kivaa kun isäntä itse (Samoin ku Ciarán) tykkää enemmän elektromusasta. Mentiin sitten vielä Sergion tuttujen luokse kotibileisiin.
Tähän hätään ei muuta. Pasila.
Lauantaina syötiin mahtavat ruoat ravintola Liguriassa. Itse söin simpukoita, jotka oli katettu juustolla ja maustettu mitä miellyttävimmin. Sen jälkeen Sergio pyyhälsi paikalle ja opasti meitä Santiagon yössä. Mm. hieno paikallinen rokkiluola löytyi. Sikälikin kivaa kun isäntä itse (Samoin ku Ciarán) tykkää enemmän elektromusasta. Mentiin sitten vielä Sergion tuttujen luokse kotibileisiin.
Tähän hätään ei muuta. Pasila.
Sunday, May 3, 2009
Oolrait!
Valparaiso oli siisti. Melkoinen ilta oli, ensin Huevossa katutasossa istuessa soi loputon remix, jossa mm. Coco jambo! Rupes jo tympimään moinen ja kohta Ciaranin johdolla huomattiin että lattia tärisee eri tahtiin kuin remix, ja vikapää löytyi: alakerrassa oli live-musaa! Sinne mennessä trio soitti Rushin Hemispheresiä, sen jälkeen muuta progea mm. King Crimsonia, ja lopettivat settinsä La villa strangiatoon. Sen jälkeen alkoi punk-bändi soittaa, ja Ciaran puhui jo ihmiset ympäri että meikäläisen pitäisi päästä lavalle soittamaan, tämä tietysti ilman että meikä oli tietoinen asiasta ensin. Sitten kun piti päättää biisistä (Ramonesin Blitzkrieg bop, menee vanhasta muistista) sai hermoilla tovin, kunnes kävi ilmi ettei (onneksi) onnistukaan. Sieltä sitten toiseen yökerhoon ja sen jälkeen vielä salakapakkaan! Aamuseiskaan asti heiluttiin.
Valparaisossa sitten lähtöpäivänä käytiin vielä Viña del Marissa, mutta se oli pettymys, lapsiperheitä ja noin, rikkaat siellä lomiaan viettivät.
Santiagossa toissapäivänä sitten käytiin ensin kuuntelemassa trubaduuria, sen jälkeen uudessa baarissa meidät ohjattiin kadulta suoraan kai johonkin vip-alueelle, ja siellä musiikkeja laulellessa dj työnsi mikrofonin käteen. No eihän siinä auttanut ku laulaa. =) Onneksi keräsi kohta mikin pois, välttyi enemmältä häpeältä. Myöhään meni sielläkin.
Eilen sitten ensin syötiin järkyttävän hyvät ruoat Liguriassa, ja sen jälkeen Jussin työkaverin veli opasti meitä läpi Santiagon yöelämän. Aamuun meni taas, kotibileistä keräsimme luitamme viimein.
Ajattelimme viipyä Santiagossa nyt sitten keskiviikkoon asti, buukkasimme lennot Santiagosta Buenos Airesiin, kun ei jakseta bussilla enää mennä manteretta läpi. Yritämme käydä paraglidingia harrastamassa jos vaan kelit antaa myöten, homma ei oikein onnistu muutoin kuin lämpimillä keleillä ja täällä alkoi juuri talviset kelit, melko kylmää on.
Take it away, Pasila.
Valparaisossa sitten lähtöpäivänä käytiin vielä Viña del Marissa, mutta se oli pettymys, lapsiperheitä ja noin, rikkaat siellä lomiaan viettivät.
Santiagossa toissapäivänä sitten käytiin ensin kuuntelemassa trubaduuria, sen jälkeen uudessa baarissa meidät ohjattiin kadulta suoraan kai johonkin vip-alueelle, ja siellä musiikkeja laulellessa dj työnsi mikrofonin käteen. No eihän siinä auttanut ku laulaa. =) Onneksi keräsi kohta mikin pois, välttyi enemmältä häpeältä. Myöhään meni sielläkin.
Eilen sitten ensin syötiin järkyttävän hyvät ruoat Liguriassa, ja sen jälkeen Jussin työkaverin veli opasti meitä läpi Santiagon yöelämän. Aamuun meni taas, kotibileistä keräsimme luitamme viimein.
Ajattelimme viipyä Santiagossa nyt sitten keskiviikkoon asti, buukkasimme lennot Santiagosta Buenos Airesiin, kun ei jakseta bussilla enää mennä manteretta läpi. Yritämme käydä paraglidingia harrastamassa jos vaan kelit antaa myöten, homma ei oikein onnistu muutoin kuin lämpimillä keleillä ja täällä alkoi juuri talviset kelit, melko kylmää on.
Take it away, Pasila.
Saturday, May 2, 2009
Thursday, April 30, 2009
Huevo
Paikallinen baari. Täällä soi loputon yhden biitin remix jonka seassa kuultiin mm. coco jambo. Tornio flashback kahekskyt jotain. Pub discotheque nelson!
Poikain uusi huone
On varustettu melkoisella näköalalla. Olo on kuin rokkikonsertissa jäähallissa missä on sytytetty miljoona sytkäriä.
Julion luona
Opas kysyi piipahdetaanko hänen ystävänsä taloa vilkaisemassa. Mikäpäs siinä. Osoittautui että hän olikin melkoinen mies: kiertänyt maailmaa, löytänyt mm. muumion ja sotilaan jäänteet autiomaasta, rakentanut meritaistelun laivojen pienoismallit ja herra ties mitä. Oli rakentanut oman talon teleskooppitornineen ja piti omaa pientä kotimuseota. Palkaksi kierroksesta piti vain antaa hymy hymyilyn jumalpatsaalle pihalla.
Wednesday, April 29, 2009
Opastetulla kierroksella
. . . taiteilija päästi meidät ateljeehensa katsomaan rakennusta sisäpuolelta :)
Valparaiso
Öinen kaupunki hotellin käytävän ikkunasta kuvattuna. Tästä vierestä pääsee alas sellaisella kiskoilla olevalla vaunulla, maksaa 300! No, täkäläistä valuuttaa eli n. ehkä 70 senttiä.
Päivitystä
Dodii, jälleen oikean tietsikan ääressä, laitetaas pari sanaa.
Käytiin siis Ischigualaston kansallispuistossa ihmettelemässä Valle de la Lunaa eli kuulaaksoa. Sitä kuulkaa ihminen kuvittelee olevansa ties mikä apinain kuningas ja luomakunnan kruunu, mutta käynti paikassa jossa kymmenet, jopa sadat miljoonat vuodet pannaan ojennukseen, saa ihmisen aseman näyttämään aika naurettavalta. Hieno paikka, omituisia kivimuodostelmia, ihmeellisiä värejä ja autiomaan kuivuutta. Tosin guanapot (kirjoitetaankohan se noin), laaman näköiset eläimet sielläkin vaelteli. Muuten ei sattunut silmään ja kameraan ku lisko ja jokunen muurahainen. Dinosauriin fossiileita ihmeteltiin ja museossa kokonaisia rekonstruoituja luurankojakin. Kännykameralla otetut kuvat näyttää aika kehnolta, mutta tuolla esim. on jotain:
http://www.ischigualasto.org/galeria.php
Melkoinen bussimatkailu tehtiin Mendozasta tuonne ylöspäin ja seuraavana päivänä jo alaspäin San Juaniin asti, jossa nukuttiin pikaisesti yö. Aamulla taas bussiin ja nokka kohti Mendozaa, jossa bussin vaihto ja sieltä kohti Chileä. Otettiin kaukaa viisaasti 2-kerroksinen bussi ja sen yläkerran ensimmäiset penkit, jotta saatiin parhaat paikat katsella maisemia. Ja voe veljet, olipahan maisemat! Elämäni upein bussimatka, huuli pyöreänä sai ihmetellä kaikkea.
Santiagossa vaihdettiin vaan bussia ja tultiin saman tien tänne rantakaupunki Valparaisoon. Muutama paikka piti käydä taksin kanssa läpi, ennen kuin huoneet löytyi, ja ihan kivalta paikalta vaikuttaa. The Yellow House B&B on paikka missä nyt bunkataan. Käytiin äsken Ciaránin kanssa syömässä ateriat, ja kyllä oli melkoisen mitätöntä verrattuna Argentiinan pihveihin, ei voi mitään. Täytynee täällä syödä jotain muuta, vaikkapa meren eläviä. Vaikka tultiin iltapimeällä, paikka vaikuttaa mukavalta, ja näytti hienolta kun kaupunki on rakennettu merenpoukamaan jota ympäröi kukkulat, kaupungin valot nousevat melkein kartiomaisesti poukaman ympärillä. Huomenna sitten tsiigailemaan miltä näyttää päivänpaisteessa. Santiagon yllä muuten leijuu aivan käsittämätön smog eli savusumu, mutta ei siellä silti keuhkovammaisen pahalta tuntunut hengitellä jostain syystä. Viikonlopuksi (ja syntymäpäiväksi) sitten sinne katsastamaan iltaelämä. Näin.
Pasila, korjatkaa luuni.
Käytiin siis Ischigualaston kansallispuistossa ihmettelemässä Valle de la Lunaa eli kuulaaksoa. Sitä kuulkaa ihminen kuvittelee olevansa ties mikä apinain kuningas ja luomakunnan kruunu, mutta käynti paikassa jossa kymmenet, jopa sadat miljoonat vuodet pannaan ojennukseen, saa ihmisen aseman näyttämään aika naurettavalta. Hieno paikka, omituisia kivimuodostelmia, ihmeellisiä värejä ja autiomaan kuivuutta. Tosin guanapot (kirjoitetaankohan se noin), laaman näköiset eläimet sielläkin vaelteli. Muuten ei sattunut silmään ja kameraan ku lisko ja jokunen muurahainen. Dinosauriin fossiileita ihmeteltiin ja museossa kokonaisia rekonstruoituja luurankojakin. Kännykameralla otetut kuvat näyttää aika kehnolta, mutta tuolla esim. on jotain:
http://www.ischigualasto.org/galeria.php
Melkoinen bussimatkailu tehtiin Mendozasta tuonne ylöspäin ja seuraavana päivänä jo alaspäin San Juaniin asti, jossa nukuttiin pikaisesti yö. Aamulla taas bussiin ja nokka kohti Mendozaa, jossa bussin vaihto ja sieltä kohti Chileä. Otettiin kaukaa viisaasti 2-kerroksinen bussi ja sen yläkerran ensimmäiset penkit, jotta saatiin parhaat paikat katsella maisemia. Ja voe veljet, olipahan maisemat! Elämäni upein bussimatka, huuli pyöreänä sai ihmetellä kaikkea.
Santiagossa vaihdettiin vaan bussia ja tultiin saman tien tänne rantakaupunki Valparaisoon. Muutama paikka piti käydä taksin kanssa läpi, ennen kuin huoneet löytyi, ja ihan kivalta paikalta vaikuttaa. The Yellow House B&B on paikka missä nyt bunkataan. Käytiin äsken Ciaránin kanssa syömässä ateriat, ja kyllä oli melkoisen mitätöntä verrattuna Argentiinan pihveihin, ei voi mitään. Täytynee täällä syödä jotain muuta, vaikkapa meren eläviä. Vaikka tultiin iltapimeällä, paikka vaikuttaa mukavalta, ja näytti hienolta kun kaupunki on rakennettu merenpoukamaan jota ympäröi kukkulat, kaupungin valot nousevat melkein kartiomaisesti poukaman ympärillä. Huomenna sitten tsiigailemaan miltä näyttää päivänpaisteessa. Santiagon yllä muuten leijuu aivan käsittämätön smog eli savusumu, mutta ei siellä silti keuhkovammaisen pahalta tuntunut hengitellä jostain syystä. Viikonlopuksi (ja syntymäpäiväksi) sitten sinne katsastamaan iltaelämä. Näin.
Pasila, korjatkaa luuni.
Tuesday, April 28, 2009
Museo
Scarlett Johanssenin näköinen tyäri selittää valle de la lunan museossa eikä mitään ymmärretä me ummikot.
Valle de la luna
Hieno paikka. Lisää juttua siitä myöhemmin. Nyt tullaan juuri San juaniin yöksi ja aamulla jatketaan Chileen.
Jeesus ja opetuslapset :)
My children, don't drink syrah. Jussilla on asiaa ihmisille pienellä mukavalla viinitilalla. Elena selitti sitten viineistä hieman asiantuntevammin.
Saturday, April 25, 2009
Gag
Ai niin, ennen kuin unohdan, pitää kertoa hauska hetki raftingistä: huomasin kotkan tai haukan liitelevän erään vuoren huipulla, ja sitä sitten ihasteltiin. Americo (kumiveneessä ollut ohjaaja) huusi kajakkityypille ja osoitti sormella että "el condor!". Tää ei ensin tajunnut, katseli rantoja vaan ja Americo sitten nauroi ja huusi "is no chicken, is el condor!" Lopulta kajakkimies ymmärsi katsoa viisomaamme suuntaan eli ylös. =) Kajakkimiehen nimen olen valitettavasti unohtanut, mutta sen muistan että hän oli Kolumbiasta (vai olikohan =).
Matkasuunnitelma elää
Jesh, ei enää kuumetta. Vielä vähän hontelo olo mutta kyllä tää tästä. Sairasteluni takia muutimme matkasuunitelmia ja tiputamme valitettavasti Atacaman pois. Nyt otamme selvää, järjestetäänkö täältä Mendozasta matkoja Kuulaaksoon (http://en.wikipedia.org/wiki/Ischigualasto). Ellei, emme lähde omin nokkinemme sinne häröilemään, vaan korvaamme sen sitten vaikka Chilen puolella käymällä etelässä katsomassa tulivuoria. Vuoret rokkaa! Tympeää, että joutuu asumaan lättänässä maassa. Tarkoitus olisi kuitenkin olla ensi viikonloppu Santiagossa juhlimassa vappua ja mun synttäreitä. Jussilla on työkaveri, jonka veli asuu Santiagossa, saanemme hänet oppaaksi miljoonakaupungin humuun.
Ciaran on muuten laittanut kuvia facebookiin, en ole varma onko kaikille avoin mutta kokeilkaa http://www.facebook.com/notifications.php#/album.php?aid=74289&id=756663731
taitaa olla iPhone-kuvat nuo, eiköhän kamerankin kuvat jossain vaiheessa netskuun pääse, laitetaan sitten linkkiä myöhemmin.
Täällä Mendozassa en ole saanut tekstiviestejä lähetettyä ollenkaan, en tiedä mistä johtuu. Tekstareita on kuitenkin mulle päin tullut läpi, jostain syystä esim. Ciaranin tuossa toista viikkoa sitten lähettämät tekstarit tulee nyt jatkuvasti uudestaan, tyyliin 20 kertaa sama tekstari paukkuu vähän väliä. Ilmeisesti ei kuittaudu, että olen saanut ne. Muutenkin tosi oudosti meidän puhelimet käyttäytyny täkäläisten operaattoreiden verkossa. Blogipäivityksetkään ei mene läpi, joten kuvapäivityksiä ei taida vähään aikaan tulla, katsotaan sitten uusiksi Chilen puolella. Laitan kyllä kaikki kännyllä ottamani kuvat johonkin nettiin sitten reissun jälkeen, vaikkapa picasaan. Senkin osoite sitten myöhemmin.
Jussi kuulemma teki enkat eilen Fernet-paukun koossa. Tilasi paukun Fernet con coca (Fernet kolalla), ja hlökunta kertoi että paikka on kiinni ja ilmeisesti lohdutukseksi kantoi pöytään pitkän lasin täynnä Fernetiä, ehkä noin 3 desiä ja pullon kokista viereen =). Maksoi sen normaalin n. 20 pesoa eli mitäs, nelisen euroa. Ei kuulemma Jussikaan jaksanut moista juoda! Ciaran täällä jakelee prismalaseja diskoissa ja baareissa, on se vänkä. =) Itse vain nukuin kuumetta pois.
Lähetys Pasilaan, ciao!
Ciaran on muuten laittanut kuvia facebookiin, en ole varma onko kaikille avoin mutta kokeilkaa http://www.facebook.com/notifications.php#/album.php?aid=74289&id=756663731
taitaa olla iPhone-kuvat nuo, eiköhän kamerankin kuvat jossain vaiheessa netskuun pääse, laitetaan sitten linkkiä myöhemmin.
Täällä Mendozassa en ole saanut tekstiviestejä lähetettyä ollenkaan, en tiedä mistä johtuu. Tekstareita on kuitenkin mulle päin tullut läpi, jostain syystä esim. Ciaranin tuossa toista viikkoa sitten lähettämät tekstarit tulee nyt jatkuvasti uudestaan, tyyliin 20 kertaa sama tekstari paukkuu vähän väliä. Ilmeisesti ei kuittaudu, että olen saanut ne. Muutenkin tosi oudosti meidän puhelimet käyttäytyny täkäläisten operaattoreiden verkossa. Blogipäivityksetkään ei mene läpi, joten kuvapäivityksiä ei taida vähään aikaan tulla, katsotaan sitten uusiksi Chilen puolella. Laitan kyllä kaikki kännyllä ottamani kuvat johonkin nettiin sitten reissun jälkeen, vaikkapa picasaan. Senkin osoite sitten myöhemmin.
Jussi kuulemma teki enkat eilen Fernet-paukun koossa. Tilasi paukun Fernet con coca (Fernet kolalla), ja hlökunta kertoi että paikka on kiinni ja ilmeisesti lohdutukseksi kantoi pöytään pitkän lasin täynnä Fernetiä, ehkä noin 3 desiä ja pullon kokista viereen =). Maksoi sen normaalin n. 20 pesoa eli mitäs, nelisen euroa. Ei kuulemma Jussikaan jaksanut moista juoda! Ciaran täällä jakelee prismalaseja diskoissa ja baareissa, on se vänkä. =) Itse vain nukuin kuumetta pois.
Lähetys Pasilaan, ciao!
Friday, April 24, 2009
Mendoza
Nyt ei olekaan tullut päivitettyä blogia koneen äärellä vähään aikaan. Ciaran juoksuttaa ympäri kyliä niin ettei ehi naputtaa. No, tähän mennessä tapahtunut:
Siirryttiin Cata-yhtiön Royal-luokassa BA:sta Mendozaan, ja voe veljet, olipahan hulppeata matkantekoa. Matkan ajan meitä hyysäsi "lentoemäntä", joka tarjoili heti alkuun ruoat ja juomat ihan kuin lentokoneessa. Oli omat näytöt ja kuulokkeet jokaisen edessä, ja leveillä nahkapenkeillä sai itsensä kokonaan oikoselleen niin halutessaan. Leveässä bussissa oli vain 3 penkkiä rinnakkain, 2 vasemmalla vierekkäin ja yksi oikealla. Yritämme seuraavaan legiin saada 3 ekaa penkkiä yläkerran etuikkunan eteen, jotta näkisi maisemia (mm. Aconcagua, Etelä-Amerikan korkein vuori pitäisi näkyä matkalla Mendozasta Santiagoon). Vielä aamulla lähtiessä kaikille jaettiin pikkupullot punkkua muistoksi matkasta. Matkaa oli vähän toista tuhatta kilometriä ja kesti 13 tuntia ja risat.
Ekaksi yöksi täällä otettiin melko onneton hostelli, saatiin kuitenkin 6 hengen yhteismajoitushuone meidän kolmen käyttöön. Sängyt ja suihku oli taas surkeita, joten lähdettiin etsimään parempaa majoitusta, ja sellainenhan löytyi. Nyt ollaan hotelli San Martinissa keskustorin kupeessa, parvekkeelta näkymä puistoon ja muutenkin kaikin puolin hienot fasiliteetit. Tietsikat vaan on hitaita, mutta mitäpä hänestä.
Adidas superstar II:t rupesivat käymään jalkojen päälle, joten piti käydä ostamassa comfy shoesit, nyt on Salomonit jalassa ja jo kelpaa tassutella Ciaranin perässä - El Presidente johtaa meitä edelleen seikkailusta toiseen.
Speaking of which, eilen käytiin sitten pienissä dageneftereissä Mendozan viiniseuduilla Maipússa. Kuuma oli välillä kuin pätsissä. Ei löytynyt sähköskoottereita oppaan mainitsemasta paikasta, joten vuokratiin sieltä sitten pyörät ja otettiin kuljetus 7 km päähän ja poljettiin sieltä takaisin. Eka paikassa otettiin heti lungisti ja käytiin pieni esittely, jonka jälkeen päästiin maistelemaan tilan viinejä. Suuren puun varjossa ulkosalla, oikein miellyttävä hetki. Kuvankin otin mutta jostain syystä ei tainnut mennä blogiin asti, itse asiassa taitaa olla toista kymmentä kuvaa joiden postaus ei ole onnistunut. No Ciaranilla on onneksi iPhone ja kamera, hän on räpsinyt enemmänkin kuvia sieltä täältä ja lähettänyt joitakin facebookiinkin. Rankka reissu kaiken kaikkiaan, ja tuloksena oli mun kohdalla että heikotusta oli sen verran notta paikallinen pöpö pääsi livahtamaan elimistöön. Nyt mennään flunssalääkkeiden voimalla.
Kuten tänään. Aamulla tuumin, että noinkohan minusta olisi lähtemään koko raftingiin, päätin sitten kuitenkin lähteä, enkä kadu yhtään! Oli aivan upea kokemus, ympärillä kohoaa kauniita vuoria kuuteen kilometriin ja me melotaan kumiveneellä Mendoza-jokea alas, välillä hiljaisempia kohtia ja välillä kunnon koskia. Heti ensimmäisen rapidon (kosken) nimi oli El Terminator =)
Ciaran on aiemminkin räftännyt, häntä ei hetkauttanut, mutta me Jussin kanssa pidimme kokemusta älyttömän hienona. Pitänee tästä lähin ruveta valitsemaan lomakohteet sen perusteella, onko perillä räftäystä. Oishan tuota kai jossain Kukkolankoskellakin, mutta on vähän eri mittaluokat täällä käytössä. Veneen ohjaaja Americo oli hauska tyyppi, spanglishillä juttuja vaihdettiin ja mukana oli Kolumbiasta lähtöisin oleva turvatyyppi, joka laski meidän välittömässä läheisyydessä kanootilla ihan poimiakseen gringot jos sattuivat kyydistä tipahtamaan. Kaukana ei ollut! Reissun aikana ei flunssasta tuntunut juuri tietoakaan, mutta reissun jälkeen kyllä olin uupunut. Semminkin kun vesikin oli about 10-asteista, mutta jostain syystä tuo ei paleltanut kuin jaloissa. Märkäpuvut ja takit sekä kypärät antoivat päälle, varauduin itse omalla sade-fleecelläni, joka ei huono ollutkaan, mutta turhaanhan sen antoi kastua kun olisi voinut kastella vierastakin ja vetää sen jälkeen kuivan takin ylle. No, kyytibussia takaisin päin odotellessa takin ehti kuivattaa taukopaikalla lämpimillä kivillä. Nopsasti kuivui kun aurinko räkötti sata lasissa ja tuuli kovasti.
Ruoat on kerta kaikkiaan joka paikassa todella hyviä, olemme valinneet paikat aika pitkälle Lonely Planetin oppaan mukaan, ja hyvin on mennyt. Tosin hostelleja kehuu välillä vaikka ne on melko karuja välillä. Vaan nyt tää mid-range paikka on mainio hotelli, kateltiin ensin oven ulkopuolella että vaikuttaako hintoja kyselläkään, näyttää niin hienolta. Kannatti kysellä! 3 hengen huone 270 pesoa eli alta 100 pesoa per ukkeli. Päivän kurssia en tiedä, lähteissä tuo oli about 1e=4,7 pesoa, joten viidellä ollaan aina hinnat jaettu.
Oikeata matéta en ole vielä päässyt juomaan, enkä marsua syömään, mutta kokalehtiä tuossa toissailtana baarissa parin paikallisen hepun kanssa pureskeltiin. En huomannut mitään vaikutusta, maistui lähinnä teen lehdille ja vähän puulta. Baari oli sinänsä mainio, sisään astuessa Clash soi lujalla. Sitä ennen käytiin El Puntossa, jossa listalta nappasin sellaisen kohdan, jossa mainittiin Fernet Menta (eli se Fernetin oma minttu-Fernet). Kyyppari-sälli toi sitten kolme korkeata lasia, joissa jokaisessa paljon jäätä, ja yksi laseista oli täytetty Fernetillä. Mukaan vielä sprite pullo. Vähän aikaa päätä raavittiin kunnes älysimme, että tarkoitus on, että itse tehdään 3 drinkkiä annetuista ingredienteistä. No meiltähän tämä käy! Ja tämä oli siis vain yhdelle, pojat tilasivat iänikuisia kaljojaan. Erikoisia tapoja paikallisilla.
Jos joskus tulette tänne, opetelkaa ihmeessä espanjaa. Nyt ärsyttää suunnattomasti kun ei tullut opeteltua kieltä. Paikallisilla tuntuu olevan koko ajan asiaa, eikä ne useinkaan jarruttele vaikka käsin ja sanoin yrittää selvittää, ettei espanjaa osaa. Kuitenkin aina jotain informaatiotakin siinä läpätyksessä ja viittilöinnissä siirtyy. Usein pyytelevät anteeksi huonoa englantiaan, johon me monesti pyytelemme anteeksi huonoa espanjaamme. Hauska kieli vaikuttaisi kaiken kaikkiaan olevan. Herramientos tarkoittaa työkaluja, opin tänään kun yhdistin erään kyltin kadulla ja tämän winkkari-koneen admin-valikon kohdan.
Vuorilta muuten ku laskeuduttiin raftingistä, niin korvat meni tietty lukkoon eikä nyt aukea millään, kun on kallo räkää täynnänsä. Niinku olis pumpulia tukittu pää täyteen, kaikki äänet kuulostais tulevan jostain seinän takaa. Vaan eiköhän tästä suon yli mennä että heilahtaa. Päätettiin siirtää Santiagoon siirtymistä päivällä, jotta mun ei tarttis pahimmassa flunssassa matkustaa. Pojillekin tämä kävi, kun sattuivat tykästymään Mendozaan. Ja kiva paikka tämä onkin, ite kylällä n. 100 000 asukasta, mutta lähialueet kun lasketaan mukaan niin yhtäkkiä lähemmäs miljoona.
Tähän hätään en taida muuta keksiä, pitäisi päästä useammin kirjoittamaan niin ei ehtisi vaikutelmat sun muut unehtua. Toivotan puolestani hyvää yötä ja siirrän Pasilaan.
Siirryttiin Cata-yhtiön Royal-luokassa BA:sta Mendozaan, ja voe veljet, olipahan hulppeata matkantekoa. Matkan ajan meitä hyysäsi "lentoemäntä", joka tarjoili heti alkuun ruoat ja juomat ihan kuin lentokoneessa. Oli omat näytöt ja kuulokkeet jokaisen edessä, ja leveillä nahkapenkeillä sai itsensä kokonaan oikoselleen niin halutessaan. Leveässä bussissa oli vain 3 penkkiä rinnakkain, 2 vasemmalla vierekkäin ja yksi oikealla. Yritämme seuraavaan legiin saada 3 ekaa penkkiä yläkerran etuikkunan eteen, jotta näkisi maisemia (mm. Aconcagua, Etelä-Amerikan korkein vuori pitäisi näkyä matkalla Mendozasta Santiagoon). Vielä aamulla lähtiessä kaikille jaettiin pikkupullot punkkua muistoksi matkasta. Matkaa oli vähän toista tuhatta kilometriä ja kesti 13 tuntia ja risat.
Ekaksi yöksi täällä otettiin melko onneton hostelli, saatiin kuitenkin 6 hengen yhteismajoitushuone meidän kolmen käyttöön. Sängyt ja suihku oli taas surkeita, joten lähdettiin etsimään parempaa majoitusta, ja sellainenhan löytyi. Nyt ollaan hotelli San Martinissa keskustorin kupeessa, parvekkeelta näkymä puistoon ja muutenkin kaikin puolin hienot fasiliteetit. Tietsikat vaan on hitaita, mutta mitäpä hänestä.
Adidas superstar II:t rupesivat käymään jalkojen päälle, joten piti käydä ostamassa comfy shoesit, nyt on Salomonit jalassa ja jo kelpaa tassutella Ciaranin perässä - El Presidente johtaa meitä edelleen seikkailusta toiseen.
Speaking of which, eilen käytiin sitten pienissä dageneftereissä Mendozan viiniseuduilla Maipússa. Kuuma oli välillä kuin pätsissä. Ei löytynyt sähköskoottereita oppaan mainitsemasta paikasta, joten vuokratiin sieltä sitten pyörät ja otettiin kuljetus 7 km päähän ja poljettiin sieltä takaisin. Eka paikassa otettiin heti lungisti ja käytiin pieni esittely, jonka jälkeen päästiin maistelemaan tilan viinejä. Suuren puun varjossa ulkosalla, oikein miellyttävä hetki. Kuvankin otin mutta jostain syystä ei tainnut mennä blogiin asti, itse asiassa taitaa olla toista kymmentä kuvaa joiden postaus ei ole onnistunut. No Ciaranilla on onneksi iPhone ja kamera, hän on räpsinyt enemmänkin kuvia sieltä täältä ja lähettänyt joitakin facebookiinkin. Rankka reissu kaiken kaikkiaan, ja tuloksena oli mun kohdalla että heikotusta oli sen verran notta paikallinen pöpö pääsi livahtamaan elimistöön. Nyt mennään flunssalääkkeiden voimalla.
Kuten tänään. Aamulla tuumin, että noinkohan minusta olisi lähtemään koko raftingiin, päätin sitten kuitenkin lähteä, enkä kadu yhtään! Oli aivan upea kokemus, ympärillä kohoaa kauniita vuoria kuuteen kilometriin ja me melotaan kumiveneellä Mendoza-jokea alas, välillä hiljaisempia kohtia ja välillä kunnon koskia. Heti ensimmäisen rapidon (kosken) nimi oli El Terminator =)
Ciaran on aiemminkin räftännyt, häntä ei hetkauttanut, mutta me Jussin kanssa pidimme kokemusta älyttömän hienona. Pitänee tästä lähin ruveta valitsemaan lomakohteet sen perusteella, onko perillä räftäystä. Oishan tuota kai jossain Kukkolankoskellakin, mutta on vähän eri mittaluokat täällä käytössä. Veneen ohjaaja Americo oli hauska tyyppi, spanglishillä juttuja vaihdettiin ja mukana oli Kolumbiasta lähtöisin oleva turvatyyppi, joka laski meidän välittömässä läheisyydessä kanootilla ihan poimiakseen gringot jos sattuivat kyydistä tipahtamaan. Kaukana ei ollut! Reissun aikana ei flunssasta tuntunut juuri tietoakaan, mutta reissun jälkeen kyllä olin uupunut. Semminkin kun vesikin oli about 10-asteista, mutta jostain syystä tuo ei paleltanut kuin jaloissa. Märkäpuvut ja takit sekä kypärät antoivat päälle, varauduin itse omalla sade-fleecelläni, joka ei huono ollutkaan, mutta turhaanhan sen antoi kastua kun olisi voinut kastella vierastakin ja vetää sen jälkeen kuivan takin ylle. No, kyytibussia takaisin päin odotellessa takin ehti kuivattaa taukopaikalla lämpimillä kivillä. Nopsasti kuivui kun aurinko räkötti sata lasissa ja tuuli kovasti.
Ruoat on kerta kaikkiaan joka paikassa todella hyviä, olemme valinneet paikat aika pitkälle Lonely Planetin oppaan mukaan, ja hyvin on mennyt. Tosin hostelleja kehuu välillä vaikka ne on melko karuja välillä. Vaan nyt tää mid-range paikka on mainio hotelli, kateltiin ensin oven ulkopuolella että vaikuttaako hintoja kyselläkään, näyttää niin hienolta. Kannatti kysellä! 3 hengen huone 270 pesoa eli alta 100 pesoa per ukkeli. Päivän kurssia en tiedä, lähteissä tuo oli about 1e=4,7 pesoa, joten viidellä ollaan aina hinnat jaettu.
Oikeata matéta en ole vielä päässyt juomaan, enkä marsua syömään, mutta kokalehtiä tuossa toissailtana baarissa parin paikallisen hepun kanssa pureskeltiin. En huomannut mitään vaikutusta, maistui lähinnä teen lehdille ja vähän puulta. Baari oli sinänsä mainio, sisään astuessa Clash soi lujalla. Sitä ennen käytiin El Puntossa, jossa listalta nappasin sellaisen kohdan, jossa mainittiin Fernet Menta (eli se Fernetin oma minttu-Fernet). Kyyppari-sälli toi sitten kolme korkeata lasia, joissa jokaisessa paljon jäätä, ja yksi laseista oli täytetty Fernetillä. Mukaan vielä sprite pullo. Vähän aikaa päätä raavittiin kunnes älysimme, että tarkoitus on, että itse tehdään 3 drinkkiä annetuista ingredienteistä. No meiltähän tämä käy! Ja tämä oli siis vain yhdelle, pojat tilasivat iänikuisia kaljojaan. Erikoisia tapoja paikallisilla.
Jos joskus tulette tänne, opetelkaa ihmeessä espanjaa. Nyt ärsyttää suunnattomasti kun ei tullut opeteltua kieltä. Paikallisilla tuntuu olevan koko ajan asiaa, eikä ne useinkaan jarruttele vaikka käsin ja sanoin yrittää selvittää, ettei espanjaa osaa. Kuitenkin aina jotain informaatiotakin siinä läpätyksessä ja viittilöinnissä siirtyy. Usein pyytelevät anteeksi huonoa englantiaan, johon me monesti pyytelemme anteeksi huonoa espanjaamme. Hauska kieli vaikuttaisi kaiken kaikkiaan olevan. Herramientos tarkoittaa työkaluja, opin tänään kun yhdistin erään kyltin kadulla ja tämän winkkari-koneen admin-valikon kohdan.
Vuorilta muuten ku laskeuduttiin raftingistä, niin korvat meni tietty lukkoon eikä nyt aukea millään, kun on kallo räkää täynnänsä. Niinku olis pumpulia tukittu pää täyteen, kaikki äänet kuulostais tulevan jostain seinän takaa. Vaan eiköhän tästä suon yli mennä että heilahtaa. Päätettiin siirtää Santiagoon siirtymistä päivällä, jotta mun ei tarttis pahimmassa flunssassa matkustaa. Pojillekin tämä kävi, kun sattuivat tykästymään Mendozaan. Ja kiva paikka tämä onkin, ite kylällä n. 100 000 asukasta, mutta lähialueet kun lasketaan mukaan niin yhtäkkiä lähemmäs miljoona.
Tähän hätään en taida muuta keksiä, pitäisi päästä useammin kirjoittamaan niin ei ehtisi vaikutelmat sun muut unehtua. Toivotan puolestani hyvää yötä ja siirrän Pasilaan.
Wednesday, April 22, 2009
Uusi hotelli
San martin mendozassa. Uskomatonta miten paljon parempi huone ja hotelli saatiin ku laitettiin vain 30 pesoa lisää rahaa. Tänään sähköskootterilla kiertämään viinitiloja, huomenna raftausta eli kumi veneellä alas koskia.
Tuesday, April 21, 2009
Monday, April 20, 2009
Piletti
... Kertoo näemmä että normaalisyntisiä oltiin. Kun naureskeltiin mekaanisen jeesuksen ylösnousemukselle halleluja-rallin pauhatessa taustalla.
Suunnitelmia
Välillä blogipäivitys näin oikeankin tietsikan välityksellä. Tänään sitten illalla lähdetään yöbussilla kohti Mendozaa. Alustava suunnitelma on olla pari päivää siellä, siitä Santiagoon Chilen puolelle, joku päivä siellä ja sitten Valparaisossa. Sen jälkeen lähdetään ylöspäin tsekkaamaan Atacaman autiomaan, sieltä takaisin Argentiinan puolella ja lähdetään valumaan alas kohti kansallispuistoa, jossa on kuulemma hienoja dinosaurusten fossiileja. Siitä Cordoban kautta takaisin Buenos Airesiin joskus ehkä 6. päivä toukokuuta, ja 7. päivä on sitten Heaven and Hell Luna Parkissa.
Terveys ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen, pari päivää sitten ja eilen illalla tuli sellainen heikotus ja vähän kuumeinen olo, se sai sitten pienemmätkin vaivat tuntumaan kivulloiselta, kuten vasen päkiä, oikean jalan varpaat, vanha alaselän vaiva ja keuhkoihinkin sattui. Otin nukkumaan mennessä ibuprofeiinitabun ja nukuin tulpat korvissa, melko hyvin sai vihdoin nukuttua ja taas on olo kuin uudella miehellä. Tiiä sitten mikä oli (onko lukijoiden joukossa lääkäreitä? terveydestä tietävät saavat antaa valistuneita arvauksia ;).
Tänään vielä ajateltiin käydä jossain (poliisi)museossa ja planetaariossa, koska emme ole nähneet ilmoisna ikänä eteläistä tähtitaivasta, ja olisi kiva hieman tietää mitä näemme. Valosaasteen takia täällä ei hirveästi tähtiä näy, ja jostain syystä tuntuu että niitä näkyy yleensäkin vähemmän kuin pohjoisella puolella (tähtitiedettä tuntevat saavat valistaa mikäli olen väärässä =).
Hyvä juttu että Ciaran liittyi seuraan, hän on varsinainen tarmonpesä ja Duracell-pupu. Heti olemme juosseet nähtävyyksiä ja hommanneet lippuja (bussiliput 1 luokassa Mendozaan, 228 pesoa per nokka). Ciaran saa tällä hetkellä olla seuran El Presidente.
Eilinen Jeesus-puisto oli melkoinen kokemus. Jos luulitte että joku Napakymppi on kornia, vierailkaa ihmeessä Tierra Santassa. Tubesta näköjään löytyy videonpätkääkin sieltä, ja Ciaran kuvasi ylösnousemuksen ja maailman luomisen kameralla. Kitchin aatelia ja erittäin hauska/hämmentävä kokemus kaiken kaikkiaan.
http://www.tierrasanta-bsas.com.ar/
Ja kuulkaa eilen söin kalaa ravintolassa! Ruoka on kyllä todella hyvää täällä joka paikassa eikä hinta päätä huimaa, veikkaan että takaisin tullaan muutamaa kiloa painavampana ellei terveydelliset seikat sitten puutu peliin.
Näihin tunnelmiin, take it away Pasila!
Terveys ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen, pari päivää sitten ja eilen illalla tuli sellainen heikotus ja vähän kuumeinen olo, se sai sitten pienemmätkin vaivat tuntumaan kivulloiselta, kuten vasen päkiä, oikean jalan varpaat, vanha alaselän vaiva ja keuhkoihinkin sattui. Otin nukkumaan mennessä ibuprofeiinitabun ja nukuin tulpat korvissa, melko hyvin sai vihdoin nukuttua ja taas on olo kuin uudella miehellä. Tiiä sitten mikä oli (onko lukijoiden joukossa lääkäreitä? terveydestä tietävät saavat antaa valistuneita arvauksia ;).
Tänään vielä ajateltiin käydä jossain (poliisi)museossa ja planetaariossa, koska emme ole nähneet ilmoisna ikänä eteläistä tähtitaivasta, ja olisi kiva hieman tietää mitä näemme. Valosaasteen takia täällä ei hirveästi tähtiä näy, ja jostain syystä tuntuu että niitä näkyy yleensäkin vähemmän kuin pohjoisella puolella (tähtitiedettä tuntevat saavat valistaa mikäli olen väärässä =).
Hyvä juttu että Ciaran liittyi seuraan, hän on varsinainen tarmonpesä ja Duracell-pupu. Heti olemme juosseet nähtävyyksiä ja hommanneet lippuja (bussiliput 1 luokassa Mendozaan, 228 pesoa per nokka). Ciaran saa tällä hetkellä olla seuran El Presidente.
Eilinen Jeesus-puisto oli melkoinen kokemus. Jos luulitte että joku Napakymppi on kornia, vierailkaa ihmeessä Tierra Santassa. Tubesta näköjään löytyy videonpätkääkin sieltä, ja Ciaran kuvasi ylösnousemuksen ja maailman luomisen kameralla. Kitchin aatelia ja erittäin hauska/hämmentävä kokemus kaiken kaikkiaan.
http://www.tierrasanta-bsas.com.ar/
Ja kuulkaa eilen söin kalaa ravintolassa! Ruoka on kyllä todella hyvää täällä joka paikassa eikä hinta päätä huimaa, veikkaan että takaisin tullaan muutamaa kiloa painavampana ellei terveydelliset seikat sitten puutu peliin.
Näihin tunnelmiin, take it away Pasila!
Sunday, April 19, 2009
Legenda
Cafe tortoni, perustettu 1858. Paikalla on myös tangomuseo. Kaikki paikalliset otatti itsestään kuvia täällä, siispä mekin!
Spottaa baari
Kyllä siinä sellainen on. Ulkopuolella ei mitään kylttiä ja sisään päästäkseen täytyy soittaa ovikelloa. Sisällä sitten onkin halpaa, vars. Häppärin aikaan. Esim. 2 fernet con coca -paukkua yhden hinnalla, 16 pesoa. Eilen oli eka risominen kun jonotettiin toista tuntia yhteen paikkaan ja ohi pääsi ihmisiä. Jussi pääsi hetkeksi sisään mutta tilattiin se sitten tekstarilla ulos ja vaihdettiin paikkaa kun hermot paloi.
Saturday, April 18, 2009
Subscribe to:
Posts (Atom)
