Tällaisiakaan ole tullut nähtyä
Wednesday, April 29, 2009
Opastetulla kierroksella
. . . taiteilija päästi meidät ateljeehensa katsomaan rakennusta sisäpuolelta :)
Valparaiso
Öinen kaupunki hotellin käytävän ikkunasta kuvattuna. Tästä vierestä pääsee alas sellaisella kiskoilla olevalla vaunulla, maksaa 300! No, täkäläistä valuuttaa eli n. ehkä 70 senttiä.
Päivitystä
Dodii, jälleen oikean tietsikan ääressä, laitetaas pari sanaa.
Käytiin siis Ischigualaston kansallispuistossa ihmettelemässä Valle de la Lunaa eli kuulaaksoa. Sitä kuulkaa ihminen kuvittelee olevansa ties mikä apinain kuningas ja luomakunnan kruunu, mutta käynti paikassa jossa kymmenet, jopa sadat miljoonat vuodet pannaan ojennukseen, saa ihmisen aseman näyttämään aika naurettavalta. Hieno paikka, omituisia kivimuodostelmia, ihmeellisiä värejä ja autiomaan kuivuutta. Tosin guanapot (kirjoitetaankohan se noin), laaman näköiset eläimet sielläkin vaelteli. Muuten ei sattunut silmään ja kameraan ku lisko ja jokunen muurahainen. Dinosauriin fossiileita ihmeteltiin ja museossa kokonaisia rekonstruoituja luurankojakin. Kännykameralla otetut kuvat näyttää aika kehnolta, mutta tuolla esim. on jotain:
http://www.ischigualasto.org/galeria.php
Melkoinen bussimatkailu tehtiin Mendozasta tuonne ylöspäin ja seuraavana päivänä jo alaspäin San Juaniin asti, jossa nukuttiin pikaisesti yö. Aamulla taas bussiin ja nokka kohti Mendozaa, jossa bussin vaihto ja sieltä kohti Chileä. Otettiin kaukaa viisaasti 2-kerroksinen bussi ja sen yläkerran ensimmäiset penkit, jotta saatiin parhaat paikat katsella maisemia. Ja voe veljet, olipahan maisemat! Elämäni upein bussimatka, huuli pyöreänä sai ihmetellä kaikkea.
Santiagossa vaihdettiin vaan bussia ja tultiin saman tien tänne rantakaupunki Valparaisoon. Muutama paikka piti käydä taksin kanssa läpi, ennen kuin huoneet löytyi, ja ihan kivalta paikalta vaikuttaa. The Yellow House B&B on paikka missä nyt bunkataan. Käytiin äsken Ciaránin kanssa syömässä ateriat, ja kyllä oli melkoisen mitätöntä verrattuna Argentiinan pihveihin, ei voi mitään. Täytynee täällä syödä jotain muuta, vaikkapa meren eläviä. Vaikka tultiin iltapimeällä, paikka vaikuttaa mukavalta, ja näytti hienolta kun kaupunki on rakennettu merenpoukamaan jota ympäröi kukkulat, kaupungin valot nousevat melkein kartiomaisesti poukaman ympärillä. Huomenna sitten tsiigailemaan miltä näyttää päivänpaisteessa. Santiagon yllä muuten leijuu aivan käsittämätön smog eli savusumu, mutta ei siellä silti keuhkovammaisen pahalta tuntunut hengitellä jostain syystä. Viikonlopuksi (ja syntymäpäiväksi) sitten sinne katsastamaan iltaelämä. Näin.
Pasila, korjatkaa luuni.
Käytiin siis Ischigualaston kansallispuistossa ihmettelemässä Valle de la Lunaa eli kuulaaksoa. Sitä kuulkaa ihminen kuvittelee olevansa ties mikä apinain kuningas ja luomakunnan kruunu, mutta käynti paikassa jossa kymmenet, jopa sadat miljoonat vuodet pannaan ojennukseen, saa ihmisen aseman näyttämään aika naurettavalta. Hieno paikka, omituisia kivimuodostelmia, ihmeellisiä värejä ja autiomaan kuivuutta. Tosin guanapot (kirjoitetaankohan se noin), laaman näköiset eläimet sielläkin vaelteli. Muuten ei sattunut silmään ja kameraan ku lisko ja jokunen muurahainen. Dinosauriin fossiileita ihmeteltiin ja museossa kokonaisia rekonstruoituja luurankojakin. Kännykameralla otetut kuvat näyttää aika kehnolta, mutta tuolla esim. on jotain:
http://www.ischigualasto.org/galeria.php
Melkoinen bussimatkailu tehtiin Mendozasta tuonne ylöspäin ja seuraavana päivänä jo alaspäin San Juaniin asti, jossa nukuttiin pikaisesti yö. Aamulla taas bussiin ja nokka kohti Mendozaa, jossa bussin vaihto ja sieltä kohti Chileä. Otettiin kaukaa viisaasti 2-kerroksinen bussi ja sen yläkerran ensimmäiset penkit, jotta saatiin parhaat paikat katsella maisemia. Ja voe veljet, olipahan maisemat! Elämäni upein bussimatka, huuli pyöreänä sai ihmetellä kaikkea.
Santiagossa vaihdettiin vaan bussia ja tultiin saman tien tänne rantakaupunki Valparaisoon. Muutama paikka piti käydä taksin kanssa läpi, ennen kuin huoneet löytyi, ja ihan kivalta paikalta vaikuttaa. The Yellow House B&B on paikka missä nyt bunkataan. Käytiin äsken Ciaránin kanssa syömässä ateriat, ja kyllä oli melkoisen mitätöntä verrattuna Argentiinan pihveihin, ei voi mitään. Täytynee täällä syödä jotain muuta, vaikkapa meren eläviä. Vaikka tultiin iltapimeällä, paikka vaikuttaa mukavalta, ja näytti hienolta kun kaupunki on rakennettu merenpoukamaan jota ympäröi kukkulat, kaupungin valot nousevat melkein kartiomaisesti poukaman ympärillä. Huomenna sitten tsiigailemaan miltä näyttää päivänpaisteessa. Santiagon yllä muuten leijuu aivan käsittämätön smog eli savusumu, mutta ei siellä silti keuhkovammaisen pahalta tuntunut hengitellä jostain syystä. Viikonlopuksi (ja syntymäpäiväksi) sitten sinne katsastamaan iltaelämä. Näin.
Pasila, korjatkaa luuni.
Subscribe to:
Comments (Atom)
